Valtion on järkevä velkaantua

                             Mielestämme Suomen valtion on hyvä ottaa velkaa, koska Suomi on luotettava maa, joka saa velkaa pienellä korolla. Suomen velka on vielä aika pieni, joten velkaa voidaan ottaa vielä ilman, että siitä seuraa paniikkia. Velkaa on pakko ottaa, koska rahaa ei saada mistään tai mitenkään muutenkaan tarpeeksi, eli ainoa järkevä ratkaisu on ottaa velkaa. Velkaa on myös järkevä ottaa sen takia, että taloutta saadaan elvytettyä. On järkevämpää elvyttää velkarahoilla, kuin leikata menoja entisestään.

                             Velkarahan avulla pystytään maksamaan tulonsiirrot ja ylläpitämään hyvinvointipalveluja. Koska Suomi on hyvinvointivaltio, kaikkien kansalaisten tulee saada samat ilmaiset palvelut. Ei ole järkeä tinkiä hyvinvointipalveluista. Suomen työllisyystilannetta saadaan parannettua ja huoltosuhdetta pienennettyä, kun Suomella on mahdollisuus tukea yrityksiä sekä tarjota enemmän työpaikkoja. Velan ottamisen jälkeen valtio voi tukea ja antaa lainaa uusille yrityksille, jotka pystyvät laajentamaan, tuottamaan enemmän palveluita/tuotteita, keksimään uusia innovaatioita ja saamaan lisää tuloja.

Ulkomailta saadun lainan avulla raha saadaan liikkumaan paremmin. Kun valtio maksaa tulonsiirtoja ja muita avustuksia kotitalouksille, ihmiset säästävät ja sijoittavat enemmän rahaa pankkiin. Näin pankit saavat enemmän rahaa ja ihmiset uskaltavat ottaa enemmän lainaa ja kuluttaa . Lainan avulla markkinat saadaan paremmaksi.

Lainan avulla pääsemme uuteen nousuun, sillä vaikka talouden toipuminen kestää kauan ja on tasaista, lopulta valtion talous on hyvällä pohjalla ja velkaa voidaan maksaa takaisin.  

Julia&Krista

Työttömyys pois Suomesta

Vuoden 2015 tammikuussa työttömiä oli 230 000 eli 9000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömistä 133 000 oli miehiä ja 97 000 naisia. Tammikuussa työttömyysaste oli 8,8 eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi.

Työttömyys Suomessa on viimeaikoina lisääntynyt kulovalkean tavoin. Mitä meidän tulisi tehdä päästäksemme eroon työttömyydestä ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä?

Työttömyyttä voitaisiin vähentää lisäämällä työpaikkoja, joka onnistuisi pienentämällä työntekijöiden hintoja.  Suomessa ongelmana onkin juuri työn korkea hinta. Alentamalla työn hintaa saisimme enemmän työpaikkoja.

Pienentämällä yritysveroa, yrittäjillä olisi enemmän varaa investoida ja palkata uutta työvoimaa.  Sen myötä yritykset työpaikkojen määrä kasvaa eli työttömien määrä vähenee, jolloin työttömyyskorvauksia pitäisi maksaa vähemmän.  Valtio voisi auttaa yrityksiä lisäämällä tukia ja lainoja, jonka myötä yrityksillä olisi varaa pitää enemmän työntekijöitä.

Työttömille olisi tarjolla lyhyehköjä koulutusohjelmia aloille, joilla on työvoima pulaa (esim. hoitoala). Tämän myötä työtön pääsisi nopeasti alalle, johon on saanut tarvittavan koulutuksen. Eli työtön saa työpaikan ja työntekijöitä tarvitseva ala saa työntekijän.

Tulevaisuus on nuorissa, joten meidän tulisi panostaa heihin. Kannustamalla työelämään ja ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä, takaamme heille varmemman työllistymisen ja vähennämme työttömyyttä.

Etenkin lisäämällä kannustavaa työympäristöä ja vähentämällä sosiaaliturvaa takaisimme sen, että työnteko olisi kannattavaa ja mielekästä. Sosiaaliturvan ollessa liian suuri monet uskovat ettei työnteko ole kannattavaa sillä tuet ovat suuremmat kuin palkka.

Paljon olisi tehtävissä työttömyyden vähentämiseksi, mutta kukaan ei ainakaan vielä ole tarttunut toimeen. Nyt vaaditaan tekoja!

-Erika, Tiia ja Petra

Valtion pitää elvyttää voimakkaasti Suomen taloutta

Talouden elvyttäminen tarkoittaa:

o   laskukauden lieventämisen tähtääviä toimia

·         verojen alentaminen

·         velan ottaminen

·         julkiset investoinnit

Elvyttääkseen taloutta, valtion tulee ottaa velkaa, jotta pystyy alentamaan veroja ja investoimaan yrityksiin ja julkisiin palveluihin, ja velkaa kannattaa ottaa kun korot ovat alhaiset. Nyt tulisi korjata homeiset koulut ja terveyskeskukset, panostaa lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja terveyden huoltoon -nyt kun on työvoimaa tarjolla. Ja kun taloustilanne on kunnossa, valtio voisi pikkuhiljaa maksaa velkansa. Toisaalta, kenenkään ei kannata elää varojensa yli loputtomasti ja suuren velkataakan ottaminen on aina murheenkryyni, mutta onneksi ilman suurta velkataakkaakin saadaan elvytettyä. Muuttamalla verotuksia voidaan saada paljon aikaan, esimerkiksi varallisuusveron palauttaminen ja pääoma verotuksen muuttaminen progressiiviseksi auttaisivat ainakin alkuun, onhan kyse kuitenkin yhteisestä hyvästä. Taloudellinen elvytys on aina väliaikainen toimenpide ja siihen on annettu määrä-aika. Esimerkiksi määrärahojen lisääminen ylimääräisen tien kunnostuksen vuoksi tai uuden koulun rakentaminen oppilaitosten yhdistämisen sijaan ovat hyviä kohteita lisätä niitä. Julkiset investoinnit kannattavat, sillä ne maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Tiet pysyvät kunnossa ja lapsistamme tulee järkeviä ja vastuullisia kansalaisia saadessaan hyvän pohjan elämälle peruskoulusta, joka on lähellä ja jossa on oppimiselle hyvän kokoiset luokat. Nämä kansalaiset maksavat mieluusti palkastaan veroja, kun ovat saaneet hyvän alun elämälleen valtiolta.

Mikko ja Sakari.

Suomen kilpailukyky globalisaation pyörteissä                                                           

Kilpailukyky on kansantalouden, yksittäisen henkilön tai yrityksen kyky selviytyä taloudellisessa kilpailussa.

Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä verrattaen hyvä, mutta uusia haasteita syntyy kokoajan. Todettakoon vielä, että Suomi on menestynyt hyvin viime vuosien kilpailukyky tutkimuksissa.

Ulkomaiden halvat hinnat ja kansainvälisten markkinoiden laajentuminen on tuonut kilpailukykyyn uusia haasteita, mielestämme tämä on huono asia, koska ennen luotettiin Suomalaiseen laatuu ja hyvään maineeseen. Mielestämme Suomella on hyvä koulutus, infrastruktuurin ja teknologia osaaminen, jotta Suomi tulevaisuudessa säilyttäisi kilpailukykynsä juuri näitä seikkoja tulisi korostaa/ottaa huomioon.

Suomi tunnetaan tehokkaasta ja hyvä laatuisesta työstään. Nykyään ostajat pyrkivät minimoimaan omat kustannuksensa ja siksi he usein suosivat ”halpamaita.” Valtion kannalta ulkomainen työperäinen maahanmuuttoja parantaisi Suomen kilpailukykyä (pienemmät palkat), toisaalta mielestämme tällainen palkkaus ei ole eettisesti oikein, tasapuolisuus. Suomessa pitäisi ymmärtää tasapuolisuus ja pyrkiä siihen, että ihmiset tekisit myös ”paskahommia.”

Mielestämme raaka-aineita tulisi hankkia kilpailuttamalla, lisäksi koulutukseen tulisi panostaa vielä enemmän. Suhteita Venäjään tulisi ”lämmittää”, koska Venäjällä on suuret kauppamarkkinat ja Suomi saa paljon energiaa Venäjältä/ venäläisiltä omistajilta (ydinvoima, maakaasu).

Lisäksi myös Suomen monia yrityksiä pitäisikin pyrkiä tukemaan valtion toimesta, ”jotta me saisimme uusia yrityksiä kilpailukykyisemmiksi ja laajentamaan omaa markkina-aluettaan.”  Tulevaisuudessa Suomen toivo on mielestämme tietotekniikan ja teknologian kehittäminen, sillä raaka-aineita ei juuri tarvita ja Suomalainen tekniikka osaaminen alkaa olla maailmalla tunnettua ja arvostettua (nokia, angry birds, etc). Näin voitaisiin myös lisätä työpaikkoja ja tätä kautta tavallisten kansalaisten työllistymismahdollisuuksia.

                                             

                                                                                                             Veera & Elmeri

Keynesiläisyys -Suomen talouden pelastus!

Keynesiläisyydestä tarkoitetaan sitä, että valtio säätelee markkinoita finanssipolitiikan avulla. Keynesiläisyydessä kokonaiskysynnällä onkin suuri merkitys. Tämän taloudellisen oppisuunnan juuret syntyivät jo 1920-luvulla, perustajanaan talousajattelija John Maynard Keynes.

Keynesiläisyyden perusajatuksena on, että valtion tulisi tarjota työpaikkoja laskusuhdanteidenkin aikana. Tämä siksi, että markkinatalous ei kohtaisi suuria muutoksia ja suhdannevaihtelut eivät muodostuisi liian jyrkiksi; valtio siis lisää kysyntää yksityisen kulutuksen vähentyessä. Työttömyys nähdään oppisuunnan mukaan ykkösongelmana, jota torjutaan jopa inflaation uhalla. Puolestaan noususuhdanteen aikana valtion menoja supistetaan ja verotusta kiristetään.

Suomen taloudella ei ole pitkään aikaan mennyt hyvin; velkaa on paljon, samoin työttömyyttä. Työttömyyteen voitaisiin puuttua juuri keynesiläisyyden neuvoin. Valtio voi ottaa mielestäni jopa velkaa, jos sen ansiosta saadaan lievennettyä laskusuhdannetta. Suomen valtion ottama velka on kuitenkin ns. ”halpaa velkaa” eli korko on pieni. Mielestäni velkaa voidaankin ottaa lisää, koska se vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen.

Kun yksityinen kulutus on pientä, valtion tulee omalla toiminnallaan pitää yllä kokonaiskysyntää. Tämä näkyy useissa yhteiskunnan rakenteellisissa muutoksissa, kuten teiden ylläpidossa, uusissa rakennuksissa ja erilaisissa projekteissa. Tällaiset muutokset puolestaan vaikuttavat myönteisesti Suomen talouden ja arjen toimivuuteen.

Vapaata markkinataloutta pidetään yleisesti hyvänä asiana. Jos valtio ei omalla toiminnallaan säätele markkinoita, vapaa markkinatalous voi kuitenkin synnyttää rajuja suhdannevaihteluita ja lisätä tällä tavoin ihmisten välistä eriarvoisuutta sekä työttömyyttä. Vapaa markkinatalous suosii myös liikaa suuria yrityksiä, joten pienille yrityksille ei jäisi mahdollisuutta pärjätä.

Talouden ongelmista puhuttaessa, ja niihin ratkaisuja mietittäessä, tulisi mielestäni huomioida myös keynesiläinen näkökulma. Keynesiläisyys oli kuitenkin hallitseva talousteoria aina 1970-luvulle asti, joten voisihan sitä kokeilla vielä nykyäänkin.

(Kyseessä koulutehtävä, johon opettaja antoi aiheen ja puolesta/vastaan –näkökulman.)

Globalisaation haitat

Globalisaatio tarkoittaa sitä, että maapallo muodostaa yhtenäisen talousalueen, jossa tuotannontekijät ja hyödykkeet liikkuvat nopeasti paikasta toiseen ja jossa alueet ovat toisistaan taloudellisesti riippuvaisia.

Globalisaation haittana saatetaan nähdä se, että tuotannon siirtäminen halvempaan maahan saattaa vähentää työpaikkoja, jolloin työttömyys lisääntyy. Tällöin hyvinvointivaltioissa, joissa julkinen sektori vastaa sosiaaliturvasta, verotulot vähentyvät, josta voi seurata julkisten palveluiden karsimista. Halvempaan maahan siirretyt tehtaat voivat syrjäyttää sen maan omat tehtaat, jolloin ne eivät enää menesty kilpailussa.

Globalisaatio on myös kiristänyt kansainvälistä kilpailua, joka pakottaa monet kehitysmaat myymään raaka-aineitaan alihintaan teollisuusmaille. Tällöin näiden maiden oma tuotanto pysyy yksipuolisena eivätkä ne pääse kehittymään. Ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa (jotkut saavat enemmän voittoa kuin toiset). Kaikkein köyhimpien maiden tilanne on heikko, koska näillä mailla ei välttämättä ole raaka-aineita tai niiden infrastruktuuri on niin alkeellinen, että se ei mahdollista taloudellista kehitystä. Myöskin hallitsevan markkina-aseman saaneet monikansalliset yhtiöt vähentävät kilpailua.

Globalisaatio yhdenmukaistaa kulttuureja, jolloin pienemmät kulttuurit saattavat tallautua isompien jalkoihin. Samoin saattaa käydä myös pienemmille tavaramerkeille, koska isommat tavaramerkit hallitsevat markkinoita, koske he ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin, joten tuotteen hinnan ei tarvitse olla niin korkea toisin kuin pienempien tavaramerkkien.

Globalisaatio perustuu kestämättömään kulutukseen ja tuotantoon. Kasvava tuotanto kuluttaa ja rasittaa ympäristöä ja lisää saastumista. Teknologian kehittyessä laitteita ei enää korjata, koska on halvempaa ostaa uusia. Tämä kuluttaa todella paljon ympäristöä.

Globalisaatioa aiheuttaa maailmantalouden epävakautta, jolloin pääomat ja suhdannevaihtelut siirtyvät nopeasti maasta toiseen.

Anita, Annika ja Topias

Työttömyys on enemmän yksilön oma syy

Työttömyyden taustalla ovat laskusuhdanne ja rakenteelliset muutokset. Työttömäksi joudutaan, jos yrityksellä tai julkisella taholla menee huonosti. Työttömyys aiheuttaa valtion talouden laskua.

           Työttömyyttä on sekä lyhyt- ja pitkäaikaista. Lyhyt aikaista työttömyyttä syntyy esimerkiksi työpaikan vaihdoksien välissä. Pitkäaikainen työttömyys on valtiolle pahempi vaihtoehto ja sitä syntyy kun yksilö ei hae töitä tai ei pääse töihin.

           Työttömyys johtuu henkilön omista valinnoista ja aktiivisuudesta hakea töitä. Henkilö voi joko aktiivisesti hakea tai olla hakematta töitä. Useimmiten kaikkein aktiivisimmat henkilöt saavat todennäköisesti töitä, sillä yritteliäisyys näyttää hyvältä työnantajan mielestä ja usein yrittelijäisyys palkitaan. Henkilö on saanut päättää itse koulutuksestaan ja kehittämisestään ammattia varten. Jos nuorena on löysäillyt, on vaikeaa ryhdistätyä myöhemmin. Esim. ilman koulutusta on vaikea päästä kunnon töihin.

          Yhteiskunta ei voi juurikaan vaikuttaa henkilöiden työtilanteeseen, koska jokainen henkilö tekee elämäänsä koskevat päätöset itse. Yhteiskunta voi toki helpottaa töiden hakua, mutta osa työttömistä haluavat elää tuilla, jolloin yhteiskunta on voimaton ja sen talous kärsii.

          Useimmat työttömistä haluavat töihin, mutta yksilö on itse vastuussa töiden hakemisesta aktiivisesti ja valmiudesta tehdä töitä. Osa työttömistä, esim. äitiyslomalta takaisin työelämään palautuvat äidit, eivät hae töitä virallisesti, jolloin heitä ei voi laskea aktiivisiin työnhakijoihin. Jotkut työttömät tekevät töitä pimeästi eli ilman verojen maksua, joten heidät lasketaan työttömiksi yhteiskunnan näkökulmasta. Henkiöiden erillaiset asenteet ja mielipiteet töistä sekä töiden hakemisesta vaikuttavat myös suuresti töiden hakuun. Jos ihminen ei arvosta töissä käymistä, hän suhtautuu välinpitämättömästi töiden hakuun.

Meeri & Elisa

Velanotto kannattaaaaaaa !!!!!!

Talouselämän kannalta rahan liikkuminen on erittäin tärkeää, sillä jos raha ei liiku yhteiskunta ajautuu kaaokseen. Ihmiset pystyvät itse vaikuttamaan siihen, miten talous voi, omilla kulutustottumuksillaan. Lainan ottaminen saattaa vaikuttaa riskiltä mutta suuremmasta mittakaavasta ajateltuna se on aivan normaalia ja välttämätöntä talouden kannalta.

Pankkien toiminnan kannalta rahan liikkumisen ylläpitäminen on tärkeää, sillä pankkien kaatumisesta seuraa valtava KATASTROFI !!!!!! Silloin pankit eivät pysty antamaan lainaa ja yrityksillä ei ole varaa, josta seuraa työttömyyttä ja kulutuksen vähenemistä ja edelleen valtion verotulojen pienenemistä. Pankit ovat kuitenkin talouden perusta ja velkaa otettaessa pankit saavat korkotuloja ja näin huolehdimme omalta osaltamme pankkien pystyssä pysymisestä ja hyvinvoinnista!

Kun Pankit voivat hyvin korkotulojen seurauksena myös muut kansalaiset ja yritykset voivat ottaa velkaa ja tehdä investointeja, jonka seurauksena tuotanto tehostuu ja työpaikat lisääntyy, jolloin kansalaiset taas kuluttavat enemmän ja valtio saa verotuloja. Voimme siis ajatella, että lainojen ottaminen oikeastaan pitää talouden tasapainossa, sillä pankkien pärjääminen taloudessa heijastuu koko valtioon ja sen kansalaisiin.

Kun Suomen kansalaiset ottavat lainaa yleensä tarkoitus on ostaa asunto yms. ja tällöin myös kansalaisten hyvinvointi kasvaa uudessa hienossa asunnossa, joten voidaan todeta velanotosta olevan hyötyä niin valtiolle kuin kansalaisellekin. Pankilta otettu laina on myös paljon turvallisempi vaihtoehto kuin pikavipit, joissa on jopa kalliimpi korko.

Lainan ottamista ei siis kannata pelätä, sillä se yleensä tulee jokaiselle vastaan jossain vaiheessa elämää ja erilaisista lyhennystavoista löytyy varmasti itselle sopiva vaihtoehto ja asiasta voi keskustella monien eri asiantuntijoiden kanssa. Ennen lainan myöntämistä maksukyky arvioidaan tarkasti ja lainaa myönnetään vain ihmisille, joihin pankki luottaa. Tavallisesti lainaa saa kuitenkin lähes kaikki työssä käyvät kansalaiset. Lainan maksu on pitkä prosessi mutta esimerkiksi asuntolainan lyhentäminen lisää koko ajan omaisuutta toisin kuin vuokralla asuminen.

Älä siis pelkää vaan hae rohkeasti apua lainakeskusteluun asiantuntijoilta. Pankit auttavat sinua mielellään. Muista kuitenkin tarkkaan miettiä kuinka paljon olet valmis lainaa lyhentämään äläkä ahnehdi! KAIKKEA KOHTUUDELLA !

(Tämä oli koulutehtävä)

Inflaatio on pahempi kuin työttömyys

Inflaatio on pahempi kuin työttömyys

Inflaatio eli rahan arvon lasku tarkoittaa että rahan arvo nousee ja samalla hinnat nousevat. Rahan arvo heikkenee joten sillä ei saa ostettua yhtä paljon hyödykkeitä kun ennen.   Inflaatio liittyy liikkeellä olevan rahan määrään. Inflaation yleisin syy nykypäivänä on nopea talouskasvu . Työttömyys taas puolestaan tarkoittaa ansiotyön puutetta eli ei ole mitään työpaikkaa.

                                                                       Inflaatiota voi pitää pahempana vihollisena kuin työttömyyttä koska inflaatio koskee kaikkia. Inflaatio vaikuttaa kaikkien jokapäiväiseen elämään , koska tarvitsemme tuottajilta tulevia hyödykkeitä elämässämme . Jos niiden hinnat nousevat , ihmiset joutuvat pikkuhiljaa pulaan.
Työttömyys taas on pääasiassa pienen ihmisryhmän ongelma eli työttömien. Heillä ei ole vakiutuisia tuloja jonka takia he eivät myös maksa veroja.  Valtio on kykenevä tukemaan  työttömiä mutta inflaatio koskee kaikkia , myös itse valtiota jonka takia myös työttömien tukeminen hankaloituu.  

                                                                 Tavallisen kansalaisen silmistä katsottuna työttömyys saattaa olla pahempi asia kuin inflaatio. Varsinkin työttömät itse pitää työttömyyttään pahana asiana mutta he eivät mieti sitä että jos valtiontalous ja rahan arvo olisi kunnossa heillä olisi ehkä työpaikka jossain yrityksessä.

                                                                  Mielestäni  inflaatio tarvitsisi laittaa ennen kuriin ennen kuin lähdemme työttömyysprosenttia pienentämään. Kun inflaatio saadaan järkeväksi niin valtiolla on myös varaa maksaa esim. yrityksille tukia ja näin saisimme lisää työntekiöitä liikkeelle. 

 Juho ja Eemil

Harmaa talous-Kenen tulevaisuutta rahoitat?

Harmaalla taloudella tarkoitetaan muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan makseta lakisääteisiä maksuja tai veroja, kuten ennakonpidätystä, sosiaaliturva- tai eläkemaksuja.

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla aloilla kuten rakennusalalla ja kuljetusalalla. Myös huumekauppa lasketaan harmaaksi taloudeksi.

Yksi kuititon ostos tai pimeänä tehty lapsenvahtikeikka tai nurmikonleikkuu ei tunnu isolta asialta, mutta harmaa talous vahingoittaa sinua sekä yhteiskuntaa. Vahingon sattuessa kukaan ei korvaa jos työnantaja on palkannut sinut pimeänä, sillä sinua ei ole vakuutettu.

Varsinkin nuoria on helppo huijata mukaan harjoittamaan harmaata taloutta, sillä nuoret eivät ole riittävän tietoisia harmaan talouden puutteista ja riskeistä. Eläkemaksujen uupuminen ei nuorta paljoa hetkauta, sillä eläke tuntuu niin kaukaiselta.
Pimeänä työskentely ei myöskään kartuta palkallisia lomapäiviä eikä lomarahaa.

Harmaa talous ja sen tukeminen vääristää kilpailua joka voi johtaa siihen, että tietyn alan laillisten työntekijöiden mahdollisuudet saada parempaa palkkaa heikkenevät, jos alalla on paljon pimeän työn tekijöitä.
Kaikkien haittapuolien lisäksi harmaa talous on laitonta. Vuoden 2014 alusta tuli voimaan kuittipakko harmaan talouden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Tämä siis tarkoittaa sitä että sinun on saatava kuitti kun asioit jossain liikkeessä tai ostat jonkin palvelun. Jollet saa kuittia, on sinun syytä epäillä tukeneesi juuri harmaata taloutta.

Näiden kaikkien haittapuolten rinnalla se hieman suurempi palkka alkaa tuntua melko pieneltä asialta, joten miksi tukisit harmaata taloutta? Huolehtimalla, että tekemäsi työ ja käyttämäsi palvelut ovat laillisia, takaat itsellesi turvallisemman ja paremman tulevaisuuden. Niin itsesi kuin valtionkin osalta.

Globalisoitunut ja tehokas nykymaailma

Ah globalisaatio, tuo modernisoituvan maailmamme ihme. Mikä yritys tahi tehdas enää pärjääkään pelkästään synnyinseudullaan? Maailmastamme on muodostunut salamannopea hyödykkeiden ja raaka-aineiden verkko, jossa tavara liikkuu laidasta laitaan kuin sähköimpulssit aivoissa konsanaan.

Edistystä pelkäävät kommunistisiat korottavat äänensä huutamaan vastalausetta yhtenäiselle maailmallemme: miten voi ihminen olla ihmisestä riippuvainen? Miten voi toimia maailma jossa kapitalismi hallitsee?

Älkää pelätkö punaiset ystäväni! Globalisaatio mahdollistaa internationaalisen kilpailutuksen, sekä raaka-aineiden hankkimisen alueilta joissa niitä on runsaasti! Tavara valmistetaan siellä missä on työvoimaa! Ja pienemmät tuotantokustannukset laskevat lopullisen tavaran hinnan pohjamutiin! Ettekö näe, ettekö näe te vääräuskoiset? Tämä on tulevaisuus! Tämä on ihmisten maailman kehityksen loistava kärki ja huippu!

Globalisaatio on tie kirkkaampaan ja tehokkaampaan tulevaisuuteen! Ihmiskunta muodostaa tiheän verkon joka tukee jokaista hermokeskusta, eikä yksikään meistä joudu tyytymään pelkästään paikallisiin resursseihin.

Antautukaa nykymaailman hellään huomaan! Antakaa globalisaation valtavirran kantaa huolenne pois!

Matkailun ulottuvuudet

Nykypäivänä matkailusta on tullut arkipäivää, koska ihmisillä on rahaa matkustaa ulkomaille. Matkailuala on merkittävä tekijä monen maan taloudessa, se työllistää maailmalla noin 200 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2006 maailmassa tehtiin 843 miljoonaa valtion rajoja ylittävää matkaa, suosituimpia matkakohteita olivat Ranska, Espanja ja Yhdysvallat.

 

Matkailussa on myös monenlaisia haittoja, erityisesti ympäristöongelmien lisääntyminen. Jätteitä syntyy reilusti suosituimmissa lomakohteissä sekä energiankulutus, kuten lämmitykset ja ilmastoinnit kuormittavat ympäristöä. Kulkuneuvojen kuluttamat polttoaineet ja hotellien rakentamiset lisäävät myös ympäristöongelmia.

Lomakautena matkustelu (kesällä tai joulunaikaan) matkakohteet ovat täynnä, mutta muun ajan vuodesta osa paikoista seisoo tyhjillään. Suomeen tulleet ulkomaalaiset matkailijat jättivät yhteensä 2,2 miljardia euroa vuonna 2011. Vaikka Suomi ei olekaaan yleinen matkailukohde, silti matkailusta on tullut merkittäviä tuloja.

 

Valitse matkan ajankohta ja lento oikein. Kun hyödynnät halvat äkkilähdöt tai tilaat lentosi todella aikaisin säästät rahaa. Älä matkusta turistikaudella, silloin hinnat ovat korkealla. Valitse yöpymispaikkasi tarkasti, tutki kuinka lähellä ne sijaitsevat keskustaa ja kauppoja. Hotellit, jotka ovat lähellä keskustaa maksavat enemmän, joten katso hotelleja, jotka voi varata lennon yhteydessä.

 

Etsi edullisin valuuttakurssi, ja tutki missä kannattaa vaihtaa valuuttaa. Mikäli olet hankkimassa matkaltasi hajuvesiä, vaatteita tai jotakin muuta, ota selvää ensin kotimaan hinnoista onko järkevää ostaa kyseinen tuote ulkomailta.

Jos nostat kortilla rahaa, varmista että paikka on turvallinen. Myös rahojen jakaminen kannattaa, koska jos sinut ryöstetään, et menetä kaikkia rahojasi.

 

Lilli ja Pauliina

Harmaa talous: kannatatko?

Harmaa talous on siis muuten laillista työntekoa ja liiketoimintaa, mutta lakisääteiset verot ja maksut jätetään maksamatta. Tuntuu paljon helpommalta, kun tekee työtä ja palkka maksetaan ilman mitään välikäsiä kuten verottaja yms. Saa paremmin rahaakin. Mutta mitä jos kaikki tekevät vain pimeästi töitä, eikä maksa veroja? Valtio ei saa verotuloja. Valtiolla ei ole rahaa, eli se ei pysty investoimaan ja pitämään ilmaisia palveluja yllä. Haluatko maksaa vaikkapa kirjastosta tai koulutuksesta? Myöskään töihin liittyvät vakuutukset eivät ole voimassa pimeissä hommissa.

Harmaa talous vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia siten, että harmaan talouden yritykset voivat tehdä saman työn pienemmällä hinnalla, koska ne eivät maksa veroja kun taas laillisesti toimivat yritykset joutuvat maksamaan mm. eläke-, vero- ja vakuutusmaksuja. Laillisesti toimiville aloittelevilla pienyrityksillä alku on vaikeaa. Verojen ja muiden maksujen takia se saattaa houkutella harmaaseen talouteen, joka saattaa olla tulollisesti parempi vaihtoehto mutta jos jää kiinni pimeistä hommista 

niin maksut ovat isommat kun olisi maksanut verot heti.

Eli todellisuudessa pimeästi työskenteleminen on omaan jalkaan sahaamista.

Valtio yrittää parhaansa mukaan karsia ’’harmaita’’ erilaisilla valvontamenetelmillä ja se onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Yritys hyvä, 10. Miksei puoliakaan harmaista saada poistettua? Pitäisi keksiä uusia menetelmiä. Menetelmä voisi olla kerrasta poikki, eli kun jäät kiinni pimeistä hommista (Halkojen hakkaaminen isovanhempien luona ja palkan käteisellä ottaminen ei ole sellainen juttu.), menettäisit luottosi ja saisit isot korvaukset maksettavaksi, etkä enää saisi perustaa yritystä. Tämä toimintamenetelmä olisi ainakin periaatteessa ihan hyvä, koska harmaan talouden harjoittajat vähentyisivät varmasti. Ei tällaista tietenkään pysty nyky-yhteiskunnassa järjestämään, koska kaikista pidetään huolta ja sitä rataa. Tällaisen käytännön myötä Suomi saisi kyllä ns. paskaa niskaan, koska suomi on hyvinvointivaltio.

Yhteenvetona: Valtio, talous, kaikki muut ja sinä kärsivät kun teet pimeästi hommia.

                          

   -Pyry ja Oskari