Matkailun ulottuvuudet

Nykypäivänä matkailusta on tullut arkipäivää, koska ihmisillä on rahaa matkustaa ulkomaille. Matkailuala on merkittävä tekijä monen maan taloudessa, se työllistää maailmalla noin 200 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2006 maailmassa tehtiin 843 miljoonaa valtion rajoja ylittävää matkaa, suosituimpia matkakohteita olivat Ranska, Espanja ja Yhdysvallat.

 

Matkailussa on myös monenlaisia haittoja, erityisesti ympäristöongelmien lisääntyminen. Jätteitä syntyy reilusti suosituimmissa lomakohteissä sekä energiankulutus, kuten lämmitykset ja ilmastoinnit kuormittavat ympäristöä. Kulkuneuvojen kuluttamat polttoaineet ja hotellien rakentamiset lisäävät myös ympäristöongelmia.

Lomakautena matkustelu (kesällä tai joulunaikaan) matkakohteet ovat täynnä, mutta muun ajan vuodesta osa paikoista seisoo tyhjillään. Suomeen tulleet ulkomaalaiset matkailijat jättivät yhteensä 2,2 miljardia euroa vuonna 2011. Vaikka Suomi ei olekaaan yleinen matkailukohde, silti matkailusta on tullut merkittäviä tuloja.

 

Valitse matkan ajankohta ja lento oikein. Kun hyödynnät halvat äkkilähdöt tai tilaat lentosi todella aikaisin säästät rahaa. Älä matkusta turistikaudella, silloin hinnat ovat korkealla. Valitse yöpymispaikkasi tarkasti, tutki kuinka lähellä ne sijaitsevat keskustaa ja kauppoja. Hotellit, jotka ovat lähellä keskustaa maksavat enemmän, joten katso hotelleja, jotka voi varata lennon yhteydessä.

 

Etsi edullisin valuuttakurssi, ja tutki missä kannattaa vaihtaa valuuttaa. Mikäli olet hankkimassa matkaltasi hajuvesiä, vaatteita tai jotakin muuta, ota selvää ensin kotimaan hinnoista onko järkevää ostaa kyseinen tuote ulkomailta.

Jos nostat kortilla rahaa, varmista että paikka on turvallinen. Myös rahojen jakaminen kannattaa, koska jos sinut ryöstetään, et menetä kaikkia rahojasi.

 

Lilli ja Pauliina

Harmaa talous: kannatatko?

Harmaa talous on siis muuten laillista työntekoa ja liiketoimintaa, mutta lakisääteiset verot ja maksut jätetään maksamatta. Tuntuu paljon helpommalta, kun tekee työtä ja palkka maksetaan ilman mitään välikäsiä kuten verottaja yms. Saa paremmin rahaakin. Mutta mitä jos kaikki tekevät vain pimeästi töitä, eikä maksa veroja? Valtio ei saa verotuloja. Valtiolla ei ole rahaa, eli se ei pysty investoimaan ja pitämään ilmaisia palveluja yllä. Haluatko maksaa vaikkapa kirjastosta tai koulutuksesta? Myöskään töihin liittyvät vakuutukset eivät ole voimassa pimeissä hommissa.

Harmaa talous vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia siten, että harmaan talouden yritykset voivat tehdä saman työn pienemmällä hinnalla, koska ne eivät maksa veroja kun taas laillisesti toimivat yritykset joutuvat maksamaan mm. eläke-, vero- ja vakuutusmaksuja. Laillisesti toimiville aloittelevilla pienyrityksillä alku on vaikeaa. Verojen ja muiden maksujen takia se saattaa houkutella harmaaseen talouteen, joka saattaa olla tulollisesti parempi vaihtoehto mutta jos jää kiinni pimeistä hommista 

niin maksut ovat isommat kun olisi maksanut verot heti.

Eli todellisuudessa pimeästi työskenteleminen on omaan jalkaan sahaamista.

Valtio yrittää parhaansa mukaan karsia ’’harmaita’’ erilaisilla valvontamenetelmillä ja se onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Yritys hyvä, 10. Miksei puoliakaan harmaista saada poistettua? Pitäisi keksiä uusia menetelmiä. Menetelmä voisi olla kerrasta poikki, eli kun jäät kiinni pimeistä hommista (Halkojen hakkaaminen isovanhempien luona ja palkan käteisellä ottaminen ei ole sellainen juttu.), menettäisit luottosi ja saisit isot korvaukset maksettavaksi, etkä enää saisi perustaa yritystä. Tämä toimintamenetelmä olisi ainakin periaatteessa ihan hyvä, koska harmaan talouden harjoittajat vähentyisivät varmasti. Ei tällaista tietenkään pysty nyky-yhteiskunnassa järjestämään, koska kaikista pidetään huolta ja sitä rataa. Tällaisen käytännön myötä Suomi saisi kyllä ns. paskaa niskaan, koska suomi on hyvinvointivaltio.

Yhteenvetona: Valtio, talous, kaikki muut ja sinä kärsivät kun teet pimeästi hommia.

                          

   -Pyry ja Oskari 

Köyhä, köyhempi, opiskelija

       Ovatko opiskelijat sitten oikeasti köyhiä? Opiskelijathan saavat opintotukea, mutta mistä opintotuki koostuu? Vastaus on opintorahasta, opintolainasta ja asumislisästä. Opintotuen määrä kuitenkin vaihtelee riippuen siitä, asuuko vanhempiensa luona, käykö töissä opintojen ohella ja missä opiskelee.
       Opiskelijan rahatilanne ei siis ole kovinkaan häävi, ja siksi raha-asioiden hallitseminen opiskeluaikana onkin erityisen tärkeää. Arjesta selviäminen vaatii suunnitelmallisuutta. Koska suurin osa kuukauden ajaksi varatusta rahasta menee asumiseen, jäljelle jäävien rahojen käyttö täytyy suunnitella huolellisesti. Säästää voi esimerkiksi päättämällä ennakkoon viikon ruokalistan, hyödyntämällä kirpputoreja sekä kauppojen alennusmyyntejä. Myös omien tulojen ja menojen seuraaminen on tärkeä osa hyvän talouden suunnittelua.
                             
                  "Opiskele äläkä bailaa."
       
         Omasta mielestäni on outoa, että jos opiskelijan rahat riittävät juuri ja juuri vuokraan ja ruokaan (= pakollisiin menoihin), niin miksi jotkut opiskelijat kuitenkin  viettävät railakasta opiskelijaelämää ja tuhlaavat rahojaan turhaan? Okei, toisaalta ymmärrän, että opiskelun vastapainoksi haluaa jotain muuta, mutta eikö vapaa-aikaa muka pysty viettämään muilla tavoilla? Onhan halvempiakin vaihtoehtoja, kuten lenkkeily, kavereiden tapaaminen jne..? Toki on huono sanoa/kirjoittaa yhtään mitään elämästä opiskelijana, kun ei sellaista itse ole kokenut, mutta olettaisin, että kun pitää tarkkaa kirjaa tuloistaan ja menoistaan, ei tee heräteostoksia, ei käytä rahaa turhaan, jolloin selviäisi ihan hyvin.
 Oletan, että opiskelun ohessa tehdyistä töistä olisi myös tulevaisuudessa hyötyä, saahan siitä työkokemusta. Nykyäänhän työkokemusta tarvitaan melkein kaikkialla, jotta pääsisi töihin. Toisaalta töitä ei saisi tehdä liikaa, että jaksaa vielä opiskellakin. Joillekin työt voivat olla ns. mahdollisuus rentoutua ja unohtaa koulun aiheuttama stressi, jos tykkää työstään.
     


   - Reetta ja Hiltu  

     
 

Lama uhkaa - Miten toimitaan

Laman uhka on tällä hetkellä todellinen. Kreikat ja Espanjat sun muut uppoavat laivat ovat aiheuttaneet suuren kriisin EU:lle. Koko ajan puhutaan, että pahin on ohi, mutta silti jostain löytyy aina uusi kriisipesäke. Mikäli ratkaisua ei löydetä ja äkkiä, niin lama on lopulta väistämätön. Mikäli tämä uhkakuva toteutuu, niin se vaikuttaa koko EU-alueen asukkaisiin, eli myös Suomeen. Pahimmassa tapauksessa tämä laajenee täysin eri luokan maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi, kuin vuosien 2007-2009 finanssikriisi. 

Laman mahdollisen tuloon kannattaa valmistautua hyvissä ajoin aloittamalla säästeliään rahankäytön jo nyt. Myös työpaikasta kannattaa pitää kiinni. Laman tullessa työpaikat irtisanovat paljon työntekijöitä, joten hyvät työntekijät saavat ainoastaan jäädä. Jos lama tulee, se on painajainen juuri valmistuneille, koska yrityksillä ei ole varaa palkata työntekijöitä, ja siten lamalla olisi hyvin pitkäaikainen vaikutus. Kun lama on tullut, niin työttömien kannattaa tarttua jokaiseen työmahdollisuuteen, koska niitä ei ole paljon. Valtion ollessa talouskriisissä eri tukia joudutaan pienentämään, joten työttömänä saa vielä pienemmän rahamäärän kuin nykyään. Opiskelijoille myös tämä olisi vaikea tilanne, kun muutenkin on pulaa rahasta ja sitten tuet pienenisivät vielä.Opiskelijoiden kannattaakin kouluttautua aloille, joista on jo valmiiksi pulaa, jotta työpaikka olisi mahdollisimman varma. Esimerkiksi lähihoitajia tarvitaan koko ajan lisää.

Kuitenkin tämä kaikki on vältettävissä, joten toivotaan, että EU tekee oikeat päätökset ja kaikki menee hyvin.

Globalisaatio

 Kannattaako ostaa vaatteita, jotka on tehty ulkomailla? Entä onko mielestäsi hyvä asia, että suurin osa kaikista maailman maista ovat taloudellisesti riippuvaisia jostakin muusta maasta?  Jos ulkomaan kauppa loppuisi, monen maan tuotanto hiipuisi. Globalisaatio on maiden yhteistyötä ja ulkomaankauppaa.

          Globalisaatio lisää hyödykkeiden tarjontaa eli Suomessakin voi olla jotakin, jota saisi vain ulkomailta. Jotkin hölmöt saattavat ostaa vain ulkomaalaista ja samalla he eivät välitä ollenkaan omasta kotimaisuudestaan. Esimerkiksi kotimainen ruoka on lähellä ja halpaa ja silti jotkut vain haluavat ulkomaista ruokaa kuten kiinalaista. Mutta emme siis tarkoita, että kiinalainen tai mikään muu ulkomaalainen ruoka pitäisi lopettaa tai kieltää, koska se tuo erilaisuutta. Suomi ja varmasti moni muukin maa on kansainvälistynyt globaalisaation myötä, se tuo paljon erilaisia tuotantotapoja, erilaistaa kulttuuria ja valtion kannattaa keskittyä siihen tuotteeseen, jota se voi valmistaa halvemmin ja tehokaammin kuin muuta valtiot. Työt ovat siis jakautuneet maiden välillä, enää ei ole pakko tehdä kaikkia itse vaan voi luottaa siihen, että ulkomailta voi ostaa ja sinne voi myös myydä ja saada hyvät rahat siitä. Jos on yhtenäinen talousalue eli globaalisaatio, tuotantotekijät ja hyödykkeet liikkuvat nopeasti paikasta toiseen. 
         Jokin suuri valtio kuten Venäjä saattaa taata monen maan tuonnit ja viennit, mutta suuri valtio voi olla myös uhka, koska se pienempi valtio voi jäädä suuren jalkoihin esimerkiksi, että suuri valtio hyötyisi ja pieni ei ollenkaan. Mutta yleensä niin ei tapahdu, sillä valtiot yrittävät auttaa toisiaan aina tarpeen tullen.
         Oma mielipiteemme on, että globalisaatio on kannattavaa ja hyvä asia Suomen kannalta ainakin. Se on hyvä myös kehitysmaille, koska he saavat todella hyvin hyötyjä siitä, että myyvät muille maille ja tottakai ostavatkin. Monilla kehitysmailla on kaikennäköisiä tuotteita tai tavaroita, joita monilla muilla mailla ei ole, ja jota he haluaisivat, joten pyynti on kovaa ja hinnat ovat sen mukaiset. Meidän mielestä kaikki valtiot hyötyvät globalisaatiosta ja se on hyvä asia, jotta valtiot kansainvälistyisivät ja erilaistuisivat sopivasti.
Oletko koskaan pohtinut, millaista maailmassamme olisi ilman tavaroiden, pääoman, työvoiman ja ideoiden vapaata liikkuvuutta maiden välillä? Maat ovat riippuvaisia toisistaan ja yhteistyötä tarvitaan. Teknologian ansiosta kommunikointi, kaupankäynti ja asioiden hoitaminen on helppoa ja nopeaa, mutta globalisaation vaikutuksesta myös kansainvälinen kilpailu on kiristynyt. Se perustuu kovaan kulutukseen ja tuotantoon, josta kestävä kehitys on kaukana.  Jotta tuonti- ja vientisuhde pysyy plussan puolella, tarvitaan Suomessakin paljon uutta ja kilpailukykyistä tuotantoa. Vaatteita tehdään kehitysmaissa halvalla ja suuret yritykset länsimaissa tienaavat.  Vaikka globalisaation ansiosta monet ihmiset ovat saaneet työtä, on se osasyynä myös rakennetyöttömyyteen.  Teknologian kehityksen vuoksi koneet korvaavat tulevaisuudessa monia työpaikkoja. Vaikka kaupankäynti on globalisaation vaikutuksesta kehittynyt ja monipuolistunut, on se tuonut myös monia haasteita mukanaan tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kaupankäynnin takaamisessa. Myös raaka-aineiden, ruuan ja energian sekä muiden tärkeiden hyödykkeiden hinnat ovat kovassa nousussa. ihmisten ja maiden väliset tuloerot sekä eurooppalaista sosiaaliturvajärjestelmää hajoittava verokilpailu ovat myös tulevaisuuden haasteota. Maailman kansallisvaltioiden itsenäisyys on myös vähentynyt johtuen siitä, että tuotanto ja vauraus hakeutuvat sinne, missä niille on parhaat edellytykset. Tästä johtuen suojatut alat ja hitaasti sopeutuvat jäävät helposti jalkoihin isojen alojen ja yritysten rinnalla. Maailmantalouden epävakaus, eli pääomien ja suhdannevaihteluiden siirtyminen maasta toiseen, sekä rikkaiden ja köyhien maiden ristiriidat ovat suuria haittoja. Tulevaisuudessa isot maat kuten Kiina hallitsevat maailmantaloutta, ja onkin erityisen tärkeää saada Euroopan talous kuntoon mahdollisimman nopeasti.

Tehnyt: Amanda, Eveliina ja Helmiina :)

Mitä lapsen tulee ymmärtää taloudesta

Lapselle tulisi opettaa jo pienestä pitäen perus talousasioita, kuten rahan arvo. Voit käyttää arkipäivän tilanteita hyväksesi, esimerkiksi ravintolassa maksaessasi luottokortilla voit kertoa lapselle miten luottokortti toimii sekä miten muut maksutavat toimii. Arkipäivän tilanteissa on helppo selittää lapselle asiat niin että hänkin ymmärtää. Voit esimerkiksi laskea lapsen kanssa yhdessä kolikoita kun lapsi oppii laskemaan.




Jotta lapsi oppisi että raha ei kasva puussa, voi lapselle antaa viikkorahaa vain silloin kun hän on tehnyt kotitöitä. Lapset voi myös ottaa mukaan ruokakauppaan ja näyttää heille kuinka suuria hintaeroja on samankaltaisten tuotteiden välillä, niin lapset oppisivat kuinka paljon kannattaa kuluttaa johonkin tuotteeseen. Kannattaa myös opettaa lapsi jo pienestä pitäen säästämään rahaa esimerkiksi jos annat lapselle viikko rahaa 5euroa kolikoina voit kannustaa lasta laittamaan yhden euron säästöön myöhempää käyttöä varten.




Nuorelle voisi olla hyvä, että hänelle annettaisiin kuukaudessa 50-100e käyttöönsä, jolla hän maksaisi kaiken "ylimääräisen" kuten leffaliput ym. Tällöin nuori voisi oppia miten kuluttaa rahaa järkevästi sekä nuori oppisi ottamaan vastuuta omasta rahan käytöstään ja nuori oppisi ettei kaikkea kannata käyttää heti.  Mutta kannattaa silti nuoren tehdä itse omat rahan kulutus päätökset olivat ne sitten huonoja tai hyviä. Kun nuori on tehnyt jonkun ostoksen voi keskustella ostoksen hyvistä ja huonoista puolista.




Itse en saanut pienenä viikko rahaa, vaan sain rahaa kun pyysin, mutta siihen piti olla myös hyvät perustelut, että miksi ja mihin tarvitsen rahaa. Mielestäni olisi ollut parempi että olisin saanut säännöllisesti viikko/kuukausi rahaa, sillä olisin silloin ehkä oppinut paremmin säästämään, sillä näin vanhempana on vasta tajunnut miten tärkeää säästäminen on.Vanhempani opettivat minulle jo pienenä rahan arvon ja nykyään puhumme avoimesti perheen kesken raha-asioista, sekä muista talous asioista.
 


-mari-

Jotta lapsi oppisi rahan arvon ja säästämisen tärkeyden, voisi olla kannattavaa ostaa lapselle säästöpossu.

Lapsille kannattaa opettaa ns. maksa itselle ensin-tekniikka, eli kun lapsi saa viikkorahaa/kuukausirahaa tai lahjaksi rahaan, laitettaisiin vähintään puolet säästöön ja se mitä ei laiteta säästöön, voi lapsi käyttää miten haluaa. Lisäksi voisi olla hyvä laittaa joka kuukausi hieman korkoa säästöpossuun, jolloin lapsi oppii, että säästämällä saa myös "ilmaista" rahaa.

 

Lapselle kannattaa myös opettaa, että on selvä ero haluamisella ja tarvitsemisella.  Näin lapsi oppii mitä tarvitsee oikeasti. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, olisi se kurjaa, jos heti palkan saatuaan kaikki raha käytettäisiin kaikkeen ylimääräiseen, kuten juhlimiseen ja shoppailuun, eikä loppukuusta olisi lainkaan rahaa vuokraan tai kunnon ruokaan.

 

Olisi tärkeää keskustella etenkin nuoren kanssa perheen talousasioista, sillä silloin nuori oppeisi kuinka paljon rahaa menee esimerkiksi vesi- ja sähkölaskuihin. Vanhempien kannattaa kertoa sellasistakin kuluista, jotka ei tule heti mieleen, kuten bensa.

 

Mainoksia kannattaa myös kritisoida. Aikuiset, kuten myös lapset katsovat hurjasti televisiota ja siellä pyöriviä mainoksia. Usein se, mikä vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, ei luultavasti vastaa lainkaan odotuksia. Kun kulkee vain mainoksen uhrina suoraan kauppaan ostamaan sellaista mitä ei todellisuudessa tarvitse, menee turhaa rahaa hukkaan. Ei se kuitenkaan tarkoita, ettei saisi ostaa mitään mitä mainostetaan tai ettei saisi "hemmotella" itseään, mutta mielestäni pitää olla kohtuus kuitenkin kaikessa.

 

Vanhempana on viimeistään tajunnut, että täytyy alkaa säästämään, sillä ei tulevaisuudessa vanhemmat välttämättä maksa esimerkiksi asumista tai autoa. Vaikka olen aina pitänyt rahaa arvokkaana, on sen arvo noussut entistä enemmän silmissäni. Se ei kasva puussa, eikä se vain tipu taivaasta syliisi, vaan mitä kovemmin teet töitä, sitä enemmän tienaat. Talous on yksi suurin elämäämme hallitseva tekijä, sillä jos taloutemme romahtaa, emme mekään pärjää. Lapsille olisi siis mielestäni todella tärkeää opettaa asioita taloudesta, sillä se mikä heille opetetaan pienestä pitäen, jatkavat he sitä luultavimmin vanhempinakin.

 

(SANNI)

 

 

Osakkeiden sijoittaminen

Osakkeiden ostaminen ja niiden sijoittaminen on tehty nykypäivänä varsin helpoksi. Voit seurata pörssiä puhelimestasi ja ostaa tai myydä osakkeita netin kautta.  Onko osakkeiden ostaminen silti järkevää vaikka se helppoa onkin?   

                       Osakkeiden ostamisessa ja niiden omistamisessa on aina riskinsä. Se on aikaa vievää ja taloudellisesti se voi olla jopa vaarallista. Osakkeiden ostamisen helppous nykypäivänä lisää ihmisten ahneutta osakkeiden ostossa ja näin monet voivat ostaa osakkeita äkkipikaisesti ja sen enempää miettimättä tai osakkeita voi ostaa jopa joku, joka ei siitä mitään ymmärrä. Huolimattomuus osakkeiden ostossa johtaa varmasti huonoon sijoitukseen ja rahojen menetykseen.  Osakesijoittaminen ei ole taloudesta tietämättömille ihmisille!

                      

                     Osakesijoituksen aloittamiseen tarvitaan itseltä tulevaa pääomaa. Muutama hassu euro ei siihen  riitä, vaan yleensä tarvitaan tuhat euroa tai yli, jotta sijoittaminen olisi kannattavaa. Ei tavallisella tallaajalla ole varaa laittaa tuhansia euroja osakkeisiin, jotka ehkä saa kymmenen vuoden päästä takaisin. Jos tavoitteena   on tehdä paljon voittoa osakkeiden avulla, täytyy olla ajan tasalla kurssien nousuista ja laskuista, sekä nähdä  vaivaa selvittääkseen kannattavia sijoituksia. Pitää olla tietoa siitä milloin osakkeet kannattaa myydä,            jotta se olisi kannattavaa.

                       Sijoittamisessa vaikeaa on myös sijoituskohteen valinta. Sijoituskohteita on monia, joista toisessa on isompi riski ja isompi tuotto, kun taas jossakin toisessa pieni riski, ja myös pieni tuotto. Liian usein otetaan isoja riskejä rahankiilto silmissä, joka johtaa jälleen kerran sijoittamien rahojen menetykseen. Tässä vaiheessa huono sijoitus voi aiheuttaa sijoittajalle taloudellisia vaikeuksia, jos on mahdollisesti sijoittanut yli varojensa.

Osakkeiden ostaminen on taloudellisesti vaarallista ja hyvinkin aikaa vievää puuhaa. Helppous ostamisessa ja myymisessä lisää huonoja- ja riskialttiimpia sijoituksia, kun sijoitetaan tietämättään mihin vain.

Tietämättömillä ihmisillä sijoittaminen johtaa liian usein taloudellisiin vaikeuksiin ja sitä kautta huonompaan elämäntilanteeseen.

Osakkeiden sijoitus

Osuuden hankkiminen osakeyhtiön osakepääomasta on useimmiten tuottoisaa. Suurin osa osakesijoittajista toimii pitkällä aikavälillä, jolloin tuotto on varma. Talous kasvaa yleensä joka vuosi, jolloin sitä pyörittävät yrityksetkin menestyvät. Tämän ansiosta yhtiön pienen osan, osakkeen, arvokin nousee. Voittoa alkaa kertyä, tarvitaan vain hieman malttia.  

                                            

Osakkeen hinta riippuu eniten kysynnän ja tarjonnan määrästä. Osakkeen arvo nousee, jos sen hinnan uskotaan kallistuvan tulevaisuudessa. Myös yrityksen toimiminen vaikuttaa osakkeen arvoon. Jos yrityksellä menee hyvin, (esim. yritys patentoi mullistavan keksinnön) osakkeen hinta nousee.           

Osakesijoittamisen pienimmätkin riskit pystytään minimoimaan hajauttamalla, joka tarkoittaa sijoittamista eri toimialojen yrityksiin. Tämä on fiksua, koska kaikilla aloilla harvoin menee yhtä aikaa huonosti. Helpoin tapa hajauttaa sijoitus on ostaa sijoitusrahastosta, missä on useiden sijoittajien rahat. Sijoitusrahastoa ylläpitävä yritys sijoittaa rahat moniin eri kohteisiin. Minusta sijoitusrahasto on turvallinen sijoituskohde, koska sitä hoitaa ammattilaiset jotka seuraavat rahamaailmaa taukoamatta.

Osakkeen omistajalla on valtaa vaikuttaa yhtiön päätöksiin yhtiökokouksissa ja piensijoittajat voivat liittoutua ajaakseen itselleen tärkeää asiaa. Näin voi myös itse vaikuttaa yrityksen toimivuuteen ja varmistaa oman osakkeen arvon nousun.

Osakkeiden hyvistä puolista yksi on, että niistä pääsee nopeasti ja helposti eroon (lunastamalla tai myymällä).

Osakesijoitus on turvallista ja tuottoisaa!

Hyvinvointiyhteiskunnasta DDR:ksi

Onko Suomi mennyt liian pitkälle asettaessaan kansalaisilleen turhia lakeja ja säädöksiä? Onko Helsinki-Vantaan lentokentän poikki oikaiseva lenkkeilijä todella niin suuri uhka, että siitä nostetaan syyte ilmailulain rikkomisesta satelliittikuvaa todisteena käyttäen? Tai onko luottamukseen perustuva firma yhteiskuntamme loppu?

Voiko yritys olla samaan aikaan vuoden firma ja yksi suomen vaarallisimmista ja laittomimmista työpaikoista? Kyllä, ilmeisesti se on mahdollista. Onneksi rakas pykäläyhteiskuntamme pelastaa tämänkin tilanteen asettamillaan säännöillä. Yritys ei voi toimia luottamuksesta ja hyvästä yhteishengestä, vaan tarvitaan työvuoroluettelot ja kellokorttijärjestelmät. Joustavuus ei ole ”in” Suomen valtiossa.

Meitä rajoitetaan jo liikaa. Lapsia esimerkiksi kehotetaan liikkumaan vähintään 2 tuntia päivässä. Kaikenlainen hyppiminen, pomppiminen ja kiipeily noteerataan kuitenkin huonoksi käytökseksi. Eikö yhteiskunta huomaa ristiriitaa? Tukahdutetaanko nuortemme luovuus koulussa kun heille esitetään vain niitä ”oikeita” tapoja ajatella? Mielestämme meillä kaikilla pitäisi olla oikeus johtaa yritystään parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan työntekijät ovat tyytyväisiä ja firma toimii. Onko todella tarpeellista kaikille niille työturvallisuuspykälille, jotka kertovat meille tarkalleen miten asioiden pitää olla?

Olemme kuulleet paljon valitusta siitä, kuinka uusavuttomia nuoret ovat, mutta jos yhteiskunta kertoo tarkalleen, miten heidän pitää toimia, niin ei mikään ihme jos uusia ahaa-elämyksiä ei synny. Uskomme, että suomalaiset osaavat tarvittaessa tehdä valintansa itse. Kaikkea ei tarvitse miettiä ihmisten puolesta valmiiksi. Valmiiksi tarjoiltu sääntö myös passivoi jättämään oman pohdinnan vähemmälle.

Suomessa on sotien jälkeen julkaistu huikeat 73 000 uutta säädöstä. Jos karsisimme kaikki turhat säädökset esimerkiksi yrityksiä koskien, voisimme saada markkinoille uusia vientituotteita, jotka nostaisivat Suomen talousahdingosta.


Linnéa Kumpulainen ja Isabella Strandén

Nettikaupat

Nettikaupat

Juulia

Joillekin nettikaupat ovat oikeita aarreaittoja, toisille loukkuja ja kolmansille ehkä molempia. Internet on tulvillaan nettikauppoja, joista lähes kuka tahansa voi hankkia melkein mitä vaan. Sivustojen luotettavuudesta ei ole takuita, mutta silti yllättävän moni on siirtynyt ostoksille perinteisten kauppojen sijasta nettiin.

Niille, jotka asuvat ehkä kaukana kaupungeista ja kaupoista, nettikaupat ovat pelastus. Sama pätee myös joihinkin liikuntarajoitteisiin tai kiireisiin henkilöihin. Säästät tunteja, kun vain valitset tietokoneen ruudulta mitä haluat, maksat ja voit taas jatkaa askareitasi. Eri kauppaketjujen nettikaupoissa on usein samat alennukset kuin itse liikkeissä, mikä tekee netissä shoppailemisesta entistä suositumpaa. Toisaalta tietämätön ei ota selvää eri nettikauppojen luotettavuuksista ja saattaa menettää rahojaan jopa satojen eurojen edestä. Voidaan siis sanoa, että tässäkin yhteydessä tieto on valtaa.

Olemme huomanneet, että nettikaupat eivät ainakaan ole omille talouksillemme hyväksi. Kun rahan kulutusta ei konkreettisesti huomaa, sitä tulee tuhlattuakin enemmän. Tuotteista tulee helposti maksettua liikaa, sillä juuri ikinä tuote ei vastaa sitä, millaisen kuvan siitä netissä saa. Vaatteista ja niitä esittelevistä malleista on tietokoneella muokattu luonnottoman upeita ja kun se ihana mekko, jonka tilasit, vihdoin saapuu sinulle, voi se muistuttaa enemmän tiskirättiä kuin odottamaasi uskomattoman kaunista vaatetta.  Loputtomia valikoimia selatessa nälkä vain kasvaa syödessä, ja jos tarkoituksenasi oli ostaa vain uusi paita, huomaat pian ostoskorisi olevan täynnä kenkiä, farkkuja, meikkejä ja kaikkea sellaista, mitä et oikeasti edes tarvitsisi.

Laura

Mielestämme nettikauppa on osittain hyvä ja helppo tapa tehdä ostoksia. Suuressa osassa nettikaupoista myös postimaksut ovat ilmaisia, mutta on osattava löytää luotettavia kauppoja. Yleensä pienet firmat eivät ole yhtä luotettavia kuin esimerkiksi isot vaatefirmat. Itse olemme molemmat ostaneet nettikaupoista vaatteita ja pientavaroita, jotka yleisesti ottaen ovat olleet hyväkuntoisia ja suhteellisen halpoja. Helppoa nettikaupoissa on se, ettei tarvitse lähteä juoksemaan pitkin kauppoja, mikäli jokin tuote puuttuu. Yleensä toimitusaikakin on suhteellisen lyhyt, mutta jos tuotetta tarvitsee viikon sisällä, ei nettikauppa ole tällöin paras mahdollinen vaihtoehto. Lopuksi vielä muutamia vinkkejä nettikaupassa toimimiseen:

1.     Etsi luotettavia, mieluiten suurempia nettikauppoja
2.    Kysy apua sellaiselta ihmiseltä, jolla on kokemusta nettikaupasta ostamisesta
3.  Tarkista, että ostettavalla tuotteella on vaihto- ja/tai palautusoikeus
4.   Pidä silmällä rahasi kulutusta, helposti käy niin, että tulet käyttäneeksi enemmän rahaa, kuin mitä normaaleissa kaupoissa (rahan katoamista ei huomaa)
5.  Mittaa itsesi tarkkaan ja kaunistelematta. Muista, että vaate ei välttämättä todellisuudessa näytä siltä miltä parannellussa kuvassa
6.  Nettishoppailu on myös parasta ikkunashoppailua; voit klikkailla kauniita vaatteita loputtomasti ostoskoriin ja lopuksi vain tyhjentää sen. Aina ei tarvitse ostaa, voi vain katsella nettikauppojen valikoimaa
7.  Erityisesti farkut ja alusvaatteet ovat vaikeita ostoksia netissä tehtynä; koko on vaikea valita oikeaksi, aloita ainakin aluksi jostain helpommasta
8.  Jos olet epävarma koosta, osta mieluummin liian iso, kuin liian pieni. Isokokoisia vaatteita on aina helppo itse tuunailla vähän pienemmäksi!

Miten pitää toimia nousukaudella

Valtion näkökulma:

Nousukaudella veroja pitäisi nostaa, koska ihmisten tulot ovat tietenkin paremmat. Sen avulla ihmiset eivät myöskään kuluta liikaa rahaa, jolloin ei tapahdu talouden ylikuumenemista. Nousukaudella valtio saa itselleen helposti paljon rahaa mm. verotuloista ja viennistä. Silloin kannattaisi pienentää velkoja ulkomaille.

Usein ja varsinkin viime aikoina on tapahtunut täysin päinvastaista. Jos nousukaudella olisi säästetty rahaa, ei nyt lama-aikana tarvitsisi koko ajan ottaa lisää lainaa. Verojen kiristys pitäisi tapahtua nousukaudella eikä lamassa, kun muutenkin ovat rahat niukalla. Nykyinen hallitus on ymmärtänyt tehtävänsä täysin väärin! Hallitukseen on otettu liikaa puolueita, jonka johdosta mitään päätöksiä varsinkaan merkittäviä päätöksiä ei saada tehtyä, koska viimeistään Vasemmistoliitto sanoo vastaan ja kieltäytyy uudistuksista. Puolet nykyisistä kansanedustajista ei edes ymmärrä taloudesta mitään, mutta se kyllä edustaa suomalaisuutta, koska moni varsinkaan tulevaisuuden veron maksajat saattavat olla pahastikin kujalla omasta taloudesta, koska tietämystä ei yksinkertaisesti vain ole. Jotta saisimme Suomen talouden nostettua, pitäisi nyt Jyrki Kataisen tosissaan ottaa ohjat käsiinsä ja saada meidät pois lamasta, niin kuin Sauli Niinistö teki 90-luvulla! 

Yleensä valtiot ja yritykset ja yksityiset henkilöt investoivat kun asiat ovat parhaimmassa mallissa. Se on huono asia, koska silloin huonona aikana ei voida investoida yms. Nousukautena varsinkin rakennusalalla töitä on riittävästi, eikä valtion kannattaisi silloin rakentaa mitään, vaan kerätä suuria verotuloja. Lama-aikana valtion kannattaa ennemmin rakentaa, muuten ihmiset joutuvat työttömiksi esim. moottoriteitä ja julkisia rankennuksia kannattaa kunnostaa tai täysin uusia huonona aikana, mutta on kuitenkin tärkeää, että käytetään suomalaisia yrityksiä ja suomalaista työvoimaa.

Yrityksen näkökulma:

Nousukaudella yrityksen ei kannata investoida, koska kaikki asiat ovat kalleimmillaan, vaan keskittyä rahan tekemiseen. Töitä ei kuitenkaan saa teettää liikaa työntekijöille. Jos töitä on liikaa, pitää pyrkiä hankkimaan oikeasti osaavia ihmisiä, koska monella alalla epäonnistuneet työt tulevat vastaan huonona aikana ja silloin epäonnistumisia ei olekaan niin mukava korvata. Eli pitää kuitenkin pitää laatu korkealla.

Kun huono aika iskee ja nousukaudella on saatu rahaa säästöön, pystytään investoimaan esim. uusia koneita, jonka avulla saadaan raha liikkumaan. Pitää kuitenkin taas muistaa, että investoinnit kannattaa tehdä suomalaisilta yrityksiltä, eikä viedä rahaa ulkomaille, koska se ei hyödytä Suomen taloutta. Yrityksille on parempi, jos valtio nousukaudella nostaa veroja ja päinvastoin laskee huonona, näin yrityksellä on mahdollisuus investoida, kun rahaa on.

Suomalaiset yritykset ovat nousukaudella ja varsinkin lamassa todella pelokkaita, eivätkä uskalla ottaa riskejä. Nyt tarvittaisiin vain rohkeutta. Suomalaiset ovat viisaita ja kekseliäitä, täällä on keksitty monia uusia ja tärkeitä keksintöjä, mutta ne ovat jääneet tänne, koska markkinointi ulkomailla on ollut heikkoa. Suomeen tarvittaisiin aloitteellisia markkinoijia, joilta ei itseluottamusta puutu.

Yksilön näkökulma:

Nousukaudella palkat nousevat. Ihmisellä jää enemmän rahaa säästöön. Usein rahaa ei kuitenkaan laiteta säästöön vaan kulutetaan heti. Tämä ei ole järkevää, koska huonona aikana ei ole rahaa, mutta asioiden hinnat ovat silloin lähes samat, elleivät jopa nousseet tuotantokulujen koko ajan noustessa. Usein ihmiset rakentavat ja investoivat kalliita asioita nousukaudella. Yleisesti niin nousu- kuin laskukaudella on tärkeää, että kuluttaminen kohdistuu suomalaisiin tuotteisiin ja yrityksiin, koska kaikki ulkomaille laitettu raha on Suomen taloudesta pois. Nousukaudella korot nousevat, mutta ihmiset ottavat silti lainaa. Huonona aikana korot ovat alhaalla ja sen avulla pankit yrittävät saada ihmisiä ottamaan lainaa. Tämän perusteella voidaan päätellä, että ainoat, jotka toimivat nousukaudella oikein ovat pankit.

-Katri

Tarvitaanko me todella talouskasvua?

Tuntuu oudolta, että asiantuntijat, politiikot ja moni muukin toitottavat koko ajan, että talouden on kasvettava, rahan on liikuttava, on tehtävä enemmän töitä, on kulutettava lisää, jotta me pärjäämme.
    Uutisissa näytetään talouskäyriä BKT:n kasvun pysähtymisestä ja työttömyyden noususta ja monilla on vielä muistissa 90-luvun iso lama ja tämä vuoden 2008 jälkeinen talouskriisi. Talouden pitää taas nousta jaloilleen, kasvua pitää tulla, jotta meillä menee hyvin.
    Talouden kasvuhan on käytännössä meidän elintasomme kasvua. On enemmän rahaa käytössä kaikkeen kivaan: matkusteluun, pari autoa, joka vuosi uusi kännykkä, telkkari ja/tai läppäri joka huoneessa jne. Toisaalta tarvitsenko minä noita kaikkia kasvun tuomia etuja? Tekeekö ne minusta onnellisemman? Ei välttämättä tee. Muistaakseni olin aika onnellinen 80-luvulla (näin sanoo muuten myös kirjailija sekä hyvätjahuonotuutisettähti Tuomas Kyrö). Pärjäsin oikein hyvin ilman kännykkää ja yksi telkkari, josta näkyi 3 kanavaa, riitti oikein hyvin.
   Kaikki tämä kasvu vaatii valtavasti sähköä, se kuluttaa maailman luonnonvarat loppuun, se aiheuttaa sotia tai ainakin pieniä riitoja. Jospa me emme enää toivoisikaan talouden kasvua. Lopettaisimme kuluttamisen, ostamisen. Toisaalta onhan sen köyhän kehitysmaan asukkaankin saatava sitä talouskasvua ja päästävä savimajastaan kunnon asuntoihin ja  kunnon vessoihin, joissa hän voi vetää pöntöstä alas juomakelpoista vettä ja pyyhkiä takapuolensa kolminkertaisella ja pehmeällä Lambilla ja päästävä myös Hesburgereihin, Facebookiin, Instagrammiin, hiihtoputkeen, Hoploppiin yms.
  Mutta jos sittenkin lopettaisin tämän oravanpyörässä ravaamisen eli ainaisen kiireen ja työn, jottta saan rahaa, jotta voin kuluttaa jne. Välillä nautinkin siitä, kun saan olla mökillä ilman kännykkää, ilman läppäriä ja saan hakata halkoja ihan lihasvoimalla; tehdä ruokaa ilman sähköä tai kaasua.  Ei se taida onnistua, moni länsimainen ihminen on jo aika koukussa kuluttamiseen. Mökilläkin tuota edellämainittua onnellisuutta jaksaa maksimissaan vain viikon, sitten tekeekin jo mieli nykyajan mukavuuksia.  Ilman kaikkea kivaa on vaikeaa elää. Minäkin joskus uhosin, että meidän mökille ei sitten tuu sähköä, ei ainakaan telkkaria, ei vesijohtovettä ja kaikki tulivat, mutta sisävessaa ei tuu, sen lupaan.
   Niin  se taitaa olla, me tarvitsemme talouskasvua, jotta meillä on töitä, jotta meillä on mahdollisuus kuluttaa, mutta kai sillä kasvullakin jokin katto on. Vai luotanko optimistina siihen, että tiede ja tekniikka ratkaisevat kaikki ihmiskunnan ongelmat.