Veera & Elmeri

Keynesiläisyys -Suomen talouden pelastus!

Keynesiläisyydestä tarkoitetaan sitä, että valtio säätelee markkinoita finanssipolitiikan avulla. Keynesiläisyydessä kokonaiskysynnällä onkin suuri merkitys. Tämän taloudellisen oppisuunnan juuret syntyivät jo 1920-luvulla, perustajanaan talousajattelija John Maynard Keynes.

Keynesiläisyyden perusajatuksena on, että valtion tulisi tarjota työpaikkoja laskusuhdanteidenkin aikana. Tämä siksi, että markkinatalous ei kohtaisi suuria muutoksia ja suhdannevaihtelut eivät muodostuisi liian jyrkiksi; valtio siis lisää kysyntää yksityisen kulutuksen vähentyessä. Työttömyys nähdään oppisuunnan mukaan ykkösongelmana, jota torjutaan jopa inflaation uhalla. Puolestaan noususuhdanteen aikana valtion menoja supistetaan ja verotusta kiristetään.

Suomen taloudella ei ole pitkään aikaan mennyt hyvin; velkaa on paljon, samoin työttömyyttä. Työttömyyteen voitaisiin puuttua juuri keynesiläisyyden neuvoin. Valtio voi ottaa mielestäni jopa velkaa, jos sen ansiosta saadaan lievennettyä laskusuhdannetta. Suomen valtion ottama velka on kuitenkin ns. ”halpaa velkaa” eli korko on pieni. Mielestäni velkaa voidaankin ottaa lisää, koska se vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen.

Kun yksityinen kulutus on pientä, valtion tulee omalla toiminnallaan pitää yllä kokonaiskysyntää. Tämä näkyy useissa yhteiskunnan rakenteellisissa muutoksissa, kuten teiden ylläpidossa, uusissa rakennuksissa ja erilaisissa projekteissa. Tällaiset muutokset puolestaan vaikuttavat myönteisesti Suomen talouden ja arjen toimivuuteen.

Vapaata markkinataloutta pidetään yleisesti hyvänä asiana. Jos valtio ei omalla toiminnallaan säätele markkinoita, vapaa markkinatalous voi kuitenkin synnyttää rajuja suhdannevaihteluita ja lisätä tällä tavoin ihmisten välistä eriarvoisuutta sekä työttömyyttä. Vapaa markkinatalous suosii myös liikaa suuria yrityksiä, joten pienille yrityksille ei jäisi mahdollisuutta pärjätä.

Talouden ongelmista puhuttaessa, ja niihin ratkaisuja mietittäessä, tulisi mielestäni huomioida myös keynesiläinen näkökulma. Keynesiläisyys oli kuitenkin hallitseva talousteoria aina 1970-luvulle asti, joten voisihan sitä kokeilla vielä nykyäänkin.

(Kyseessä koulutehtävä, johon opettaja antoi aiheen ja puolesta/vastaan –näkökulman.)